torstai 11. maaliskuuta 2010

Loma loppui

Jäänyt vähemmälle tämä kirjoittelu viime aikoiin, joten voi ehkä päätellä että seuraakin on löytynyt. Kämpille tullut porukkaa eri puolilta maailmaa, edustettuina on: Suomi, Ranska, Saksa, Hollanti, Puerto Rico, Panama, Kolumbia, Kiina, Kanada, ja USA. Varsin mukavaa porukkaa. Aika lähinnä mennyt vaan lomaillessa. Kattoterassi tullut tutuksi, siellä on rentoa istuskella porukan kanssa ja ottaa vähän kaljaa. Tosin nyt on vielä epäselvää, onko tulossa no-acohol -sääntö. Ilmeisesti viime lukukaudella oli jotain ongelmia naapureiden kanssa, kun täällä meluttiin liikaa. No, saa nähdä. Ja koska keittiö on myös katolla, tulee suurin osa kotona vietetystä ajasta siellä. Yksi asukas toi sinne myös riippumaton, joten se alkaa lähestyä täydellistä kattoterassia! Kaljoittelun lisäksi ollaan syöty paljon ulkona, käyty leffassa, rannalla ja lähinnä vaan hengailtu. Meitä on itse asiassa kolme suomalaista täällä, kaksi Hankenista, joista toinen asuu myös täällä opiskelijakämpillä.

Ruoka on ollut hyvää. Joka paikassa myydään menuja, johon kuuluu alkupala, pääruoka ja juoma. Tähän mennessä halvimmillaan olen nähnyt useammassa paikkaa menun hinnalla 6 solea, joka on noin 1,55€. Riippuen tietenkin raflasta ja alueesta hinnat nousevat paljon korkeammalle. Paikallisia ruokia ja juomia on kokeiltu ja eikä valittamista löydy. Paitsi uskon, että saatan kyllästyä riisiin, mutta eiköhän sitä muitakin vaihtoehtoja löydy. Eilen käytiin jossain palkintojakin voittaneessa hienommassa Cevicheríassa syömässä. Ja kyllä oli muuten hyvää! Alkupalaksi otettiin porukalle ceviche-lajitelma, ja pääruuat oli erilaisia merenherkkuja! Muutenkin syöty aika paljon ulkona, helppoa elämää, ja saattaa helposti tulla halvemmaksikin, jos menee johonkin edulliseen pikkupaikkaan.

Koulu alkoi tänään. Nyt loppui siis laiskottelu. Kurssit mulla meni aika lailla uusiks, joten saan mahdollisesti sitten Suomessa tapella hyväksiluvuista, mutta se on sen ajan murhe. Yhteensä meitä vaihtareita on noin 40 paikkeilla. Toissapäivänä oli tervetulotilaisuus, jossa nähtiin kaikki toisemme ensimmäistä kertaa. Koululla on kaksi kampusta, ihan lähellä toisiaan. Uusimman tiedon mukaan opiskelijoita kaiken kaikkiaan noin 2000. Kaikki on hyvin vartioitua, muurit ja vartijat ympäröivät aluetta, sisään ei pääse ilman opiskelijakorttia ja näyttää vähän karulta ulkoapäin. Mutta sisältä ihan mukava. Tänään mulla oli vasta espanjaa, joten huomenna näkee vasta minkälaisia on "oikeat" kurssit, ja miten heikosti sitä ymmärtää espanjankielisillä kursseilla.

Liikenne täällä on kyllä oma lukunsa. Ollaan liikuttu hyvin paljon takseilla, koska se on niin halpaa, varsinkin isommassa porukassa. Ja niitä on paljon. Tämä on toisaalta hyvä, ei tarvitse odottaa, ja jos ehdotettu ja tingattu hinta ei miellytä, seuraava on luultavasti jo perässä odottamassa. Toisaalta taas silloin kun tahtoo kävellä, niin tööttäilevät melkein aina kohdalla. Tööttäilyyn ja muutenkin vilkkaaseen ja epäorganisoituun liikenteeseen alkaa tottua. Se on äänekästä ja ihmiset ajaa lujaa, mutta enää se ei tunnu yhtään niin ärsyttävältä ja pelottavalta kuin ensimmäisinä päivinä. Toki varovainen on hyvä olla joka kerta tietä ylittäessä.

Entäs sitten muu julkinen liikenne? Kaikki tapahtuu toisinaan melko ränsistyneillä värikkäillä minibusseilla. Isoilla teillä niitä menee taksien lailla koko ajan ja paljon. Aikatauluja tai reittejä on turha mistään etsiä. Bussien kyljissä lukee paikkojen ja katujen nimiä, joista voi päätellä sen reitin. Oviaukolla roikkuu koko ajan lipunmyyjä/sisäänheittäjä (?), joka huutelee paikannimiä ja yrittää saada ihmisiä kyytiin pysäkeiltä, sekä melko lailla mistä tahansa kadunkulmalta tai liikennevaloista. Ja kun jokaisessa bussissa on oma huutajansa, liikenteen ääni kovenee entisestään. Sisään hypätään kiireellä ja jossain välissä  myyjä käy pyytämässä rahaa. Perusmatkat (ainakin oman kokemuksen perusteella) maksavat 0,50 tai yhden solen, joka on noin 0,13-0,26€. Toisinaan bussit ovat hyvinkin täyteenahdettuja. Kuumassa kaupungissa tupatentäydessä bussissa ilman happea voi toisinaan kaivatakin sitä taksia. Hieman hämärältä koko homma vaikuttaa, mutta kyselemällä näistä yleensä selviää melko hyvin. Hieman kaaoottista siitä tulee, kun kaupungin 8,5 miljoonaa ihmistä liikkuu näillä.

Loppuun vielä kuvapläjäys:

Ensin vähän maisemia rannasta. Tokasta kuvasta näkee melko hyvin pudotuksen rantaan. Ja viimeisestä kuvasta löytyy rakkaudentunnustus.




Jos ilma on hyvä, niin ranta on täynnä liitovarjoja. Mielelläni jokin päivä itekin menisin kokeilemaan pikaista tandem-lentoa. Yhdessä varjossa näkyi sponsorina Wärtsilä!


Mirafloresin keskustassa sijaitsevassa puistossa Parque Kennedyssä tuli vastaan tällainen. Musiikki soi, ihmiset istuivat, nauttivat ja tanssivat. Oli ihanan aidon tunteellisen iloista.


Bile- ja porukkakuvia taidan laittaa enemmän Facebookiin, mutta tässä ollaan porukalla yhdessä paikallisessa kivassa baarissa. Vaihtareita ja paikallisia sekaisin. 



Sellaista tällä kertaa. Olen lykännyt pyykinpesua taas liian kauan, joten eilen vihdoin kun piti pestä, oli kone koko ajan varattu ja tänään se on rikki! Tuuria. Harkitsen pesulaa tai että pesen muutaman vaatteen käsin.
Yritän kirjoittaa nopeammin, niin ei tiivis lukijakunta hermostu! ;) Hasta luego!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vähänks näyttää kivalta! koitappahan pitää hauskaa siellä pikkusisko, mutta myös vähän opiskella! Täällä ei meinaa lumet millään sulaa (vieläkin 62cm) eikä pakkaset hellittää (öisin vieläkin n. - 15 astetta) ja on ennustettu että koko kesänä ei sulais lumien kaatopaikat koska siellä on niin paljon lunta. Joten iloitse lämpimästä, niin mäkin teksin :)

Anni

Iina kirjoitti...

Lämpimästä iloitaan kyllä! Minkä nyt enää koululta ehtii. Ja täälläkin kuitenkin alkaa viilenemään kun kesä loppuu, joten aika vihdoin hommata se kunnon rusketus. :)

Aika karu kyllä toi suomen lumitilanne. Olis ikävä asua jossain sellaisen ison kaatopaikan lähellä ja nähdä ne joka päivä jopa kesällä.