Viimeiset päivät Limassa

No jopa on, yli kuukausi edellisestä postauksesta. Jos saa seli-selitellä, niin oli loppuprojektit, sitten kuolema hetkeksi, sitten lopputentit ja kuolema. Tartti hetken oikeesti vaan nukkua ja olla tekemättä mitään noiden välillä, aika hyvin veivät meinaa voimat.

Mitäs sitten kk:n aikana tapahtui muuta? Eipä paljon mainitsemisen arvoista, hausoka iltoja toki, mielenkiintoisia lukupiirejä, yleistä oleilua. Juhannusta hieman kaipaltiin suomipojan kanssa, ja kun tajuttiin että se on melko vaikea täällä toteuttaa, niin vitsillä heitin että "Half-Christmas", 6kk jouluun ja joulusta. Ja näinhän me tehtiin! Oli melko hauskaa. Suht pienellä porukalla tehtiin iso määrä ruokaa ja istuttiin rauhassa syömään - ja paljon! Tarkoitus oli tehdä myös lanttulaatikkoa, mutta koska lanttua ei marketissa näkynyt, niin tehtiin se bataatin tyyppisestä juureksesta, ja ei se joululaatikosta kaukana ollut! Hyvä me! Ja paaljon muitakin herkkuja. :) Melko söpöä, eikös? Kyllä mekin joskus osataan ja jaksetaan. Pöydässä tuolla hetkellä edustettuna Suomi, Hollanti, Yhdysvallat, Ranska ja Saksa.

Tällä hetkellä peukkuja pidellen pitäisi olla kaikki kurssit läpi, ihan ei ole varma, mutta se jää nähtäväksi. Yksi kurssi, missä on vähän tiukilla oli lähinä ekonomiaa, politiikkaa ja kansantaloutta (onko se edes sana tänä päivänä?) tällä vammaisella kielellä, joten ei ihan helpointa, varsinkin samalla kun yritti opetella kuinka ne asiat toimii tässä maassa.

Joten nyt se on kaikki ohi. Se on ohi. Kaikki se mitä on kiroiltu muutamat (monet?) kerrat, mutta samalla osin kaikki se hyvä. Muutamalle tyypille on jo tullut sanottua hyvästit, läksiäiset oli keskiviikkona, mutta läheisimpiä olen vielä ehtinyt nähdä. Huomenna pitää sanoa mun saksalaistytölleni heiheit, mutta vain tilapäiset, koska saksa on lähellä (and that's a promise!). Mutta myös muutamalle muulle, joten pieni itku saattaa tulla. Väistämätöntä se toki on, mutta surullista silti. Kuitenkin ihmisiä, joiden kanssa on viettänyt aikaa joka pirun päivän viimeisen 4½ kk:n ajan. Ei sitä hyvien ystävienkään kanssa usein noin paljon aikaa tule aikaa vietettyä. Ohi on.

Aino ja Iiris tuli eilen! Lento oli Limassa (+kenttäsekoilut) myöhään illalla, joten tehtiin tänään treffit meidän luona porukalla mukavalla brunssilla herkutellen. Tehtiin sitten tyttöjen kanssa Miraflores-tour, Inca-market, puisto, merenranta jne, siinähän se oli. Illalla käytiin tyyppien kanssa juomassa muutamat perulaiset juomat. Tytöt menivät potemaan jet lagin univelat hostellille ja me loput huijattiin meidän kanadalaispoika sen yllätys-läksiäisbilesiin.

Tässä on pari päivää mun aikaa hoitaa asiani kuntoon täällä, pakata, ja sitten tiistai-aamuna lähtö Cuscoon, Machu Picchu jne! :) Kirjoittelen kuulumisiamme aina jostain kämäseltä hostellin koneelta.

Pian saa sanoa ainakin vielä hetkeksi hyvästit Limalle, eikä haittaa yhtään. Riittää tämä kaupunki hetkeksi. Tänään sentään paistoi aurinko (siis mitä?!), kiitos ilmeisesti tytöille, jotka sen Madridista tänne toi edes päiväksi. Pientä järkytystä heillä silti oli Liman ilmastoon, KYLMÄ verrattuna Madridin helteisiin.

Mutta nyt, palaamisiin, pitää huomenna jaksaa aamupäivästä jo kannustamaan Hollantia (!) jalkapallikilpailun voittoon! :)