Kuvia, kuvia

Heipä hei! (hyvää iltaa..)

Täällä taas pari päivää mennyt aika rauhallisissa meiningeissä. Porukkaa ei ole kämpillä vielä hirveesti, paitsi jotain outoja pariskuntia! Menkää muualle hempeilemään! Ja muutenkin jotenkin epäsosiaalisia. Mutta lisää pitäisi olla vielä tulossa. Toivottavasti, sillä nää on rehellisesti melko kuivaa porukkaa..

Paloin myös paljon kuviteltua pahemmin, joten en ole ulkonakaan koko päiviä viittinyt viettää. Eli lähinnä lähiseutuihin tutustunut, ja koulun alkua odotellut. Sieltä saa sitten seuraa. Tosin kyllä sitä tuolta puistoista ja kaduiltakin tuntuu saavan, mutta ehkä sitä ei joka Josén mukaan pidä lähteä. ;)

Ensin muutama kuva kämpiltä (tai tuolta katolta ilmeisesti vaan). Tosiaan ihan hyvin varustettu keittiö, tv-huoneessa löytyy hyvän kanavavalikoiman lisäksi myös dvd:itä (myös karaoke, jaiks!). Kuva katolta, näkyy viereinen puisto. Muuten aika lailla onkin pelkkää taloa ja tietä ympärillä.

 

Sitten tuolta rannasta. Siellä (ja muuallakin puistoissa) on tollasia kummallisia lehmiä taideteoksina. Jotkut ihan tyylikkäitä, toiset taas maalattu esim. Elvikseksi. En oo vielä saanut selvää tarkemmin niiden merkityksestä. Majakkakin löytyi äidille. Rannasta löytyy myös Parque del Amor, jossa on hienoja mosaiikkirakennelmia ja -penkkejä, joissa on erilaisia mietelauseita elämästä ja rakkaudesta. Keskellä kaikkea tuollainen muhinoiva pariskunta -patsas.
Itse rantaan on tollanen suuri pudotus, joten sinne pääseminen - ja varsinkin takaisin tulo - onkin jo oma urheilusuorituksensa. Jyrkkää mäkeä sekä paljonpaljon portaita. Minkäänlaista hiekkarantaa ei ainakaa ihan tässä ole, sellaista pientä pyöreää kiveä on ranta. Mutta jonkin verran (ainakin viikkokeskipäiväksi) siellä oli surffaajia sekö myös auringonpalvojia.

 

  

  

  

  

  

Es dificil hacer el amor, pero se aprende.

 

Ja loppuun vielä pari web-kamerakuvaa kuinka kauniisti poltinkaan itseni ensimmäisenä päivänä. Ei, ei todellakaan rusketusta, pelkkää tuskaista punaista palanutta ihoa. Nenään on näyttänyt jo muodostuneen jotain kaunista arpikudosta ja jotain nesteitäkin sieltä tuli. Hups hups! Tuo viiva rintakehällä on laukun olkahihnasta. Kaduilla huutelutkin muuttui toisenlaisiksi kun alkoi tulla kommenttia punaisuudesta :D

No mutta, eipä muuta tällä kertaa, katsotaan jos huomenna uskaltautuisin tuonne itse Liman keskustaan. Tosin sinne pitää ottaa jonkinlainen bussi, jotka ovatkin hyvin epämääräisiä! Mutta niistä toiste lisää..

(P.s. Nyt meni ttukele niin hermot noiden kuvien kanssa, joten saavat olla noin, olkoon pitkä postaus, mutta kun eivät suostu tottelemaan..
P.p.s. Kuvat saa isommaksi klikkaamalla.)