Takseja ja viikonloppua

Koululla odottelen kahta kaveria jotka paasee tunnin paasta. Jaetaan sitten taksi kotiin. Tahan aikaan (1900) ei huvita/jaksa lahtea busseilemaan, ruuhkakin kun on melko paha nyt. Taksit on Suomeen verrattuina hyvin halpoja, varsinkin nain jaettuna kolmen henkilon kesken. Yleensa taksi koululle maksaa 10 solea, kahdeksallakin saa toisinaan. Euroissa se on noin 2,5€. En tieda tarkkaan kilometreissa kuinka pitka matka on, mutta hiljaiseen aikaan se kestaa alle vartin, ruuhka-aikaan jopa reilu 45min. Joten nailla hinnoilla takseja tulee kaytettya melko paljon. Kylla sita viela toisinaan jaksaa bussiinkin hypata, mutta yleensa ne ajat kun joutuisin menemaan yksin on myohaan illalla, joten silloin vasyttaa ja taksi on helppo vaihtoehto, vaikkakin yksin paljon kalliimpi kuin bussi. Bussi koululle maksaa 1,5 solea. Takseja on tosiaan paljon. On hyva tietaa kuinka paljon kannattaa maksaa mistakin matkasta, silla jos ehdotettu tai tingitty hinta ei miellyta, seuraavaa taksimatoa koukkuun vaan. Jos ei ole mitaan tietoa kuinka paljon kannattaisi maksaa, silloin luultavasti maksaa ihan liikaa.

Paasiainen on lasna (mutta suklaamunat EI tullut kauppoihin HELMIKUUSSA!), meilla on Semana Santa vapaa taman viikon torstai ja perjantai, valitettavasti ei sen enempaa. Tarkoituksena on lahtea reissuun, mun osalta maaranpaa on viela kahden vaiheilla: La Merced tai Ayacucho. Riippuu vahan viela muista henkiloista, mutta selviaa huomenna. Ja lahtokin varmaan huomenillalla. :D Eikohan joka tapauksessa ihan kiva reissu edessa. Siita lisaa myohemmin.

Mitas tehtiin viime viikonloppuna?
Vietettiin Alician kanssa taas vahan tyttoperjantaita, mentiin kaksin rannalle Barrancoon, mika on tassa melko lahella. Karvennettiin oikein kunnolla, olin ensimmaista kertaa bikineissa, joten onnistuin tietenkin polttamaan vatsani, reiteni ja kainaloni (!). Ei se mitaan.. Illalla mentiin jonkun sveitsilaisen (Unna! Kerroin tietenkin susta!) Perussa asuvan luo bileisiin melko hienoon kamppaan. Hissi meni suoraan kamppaan sisaan ja parvekkeen nakoalat oli merelle. Ei hassumpaa. Osa jatkoi viela baariin ja aamuun asti, mutta lahdin kalifornialaisjannun Brandonin kanssa kotiin, etta saadaan younet lauantaita varten.

Lauantain suunnitelma oli siis paragliding, woo! Tama oli siis suunnitelma. Meita oli yhdeksan henkilon porukka, ja pari tyyppia oli sopinut yhden ohjaajan kanssa hinnat ja etta tavataan 10 am tietyssa paikassa. No, mehan oltiin ajallamme (ei viela osata niin hyvin tata sinnepain-aikakasitysta). Sitten ohjaaja kuitenkin sanoi etta mita te taalla nyt jo teette?! Ei tahan aikaan mitaan tuulta viela ole. Sita oltiin vahan ihmeteltykin, kun muutkin kummastelivat aikaista ajankohtaa. Siita alkoi odottelu. Noin tunnin valein tuli uusi arvio "ehka tunnin paasta". No, vahan harmitti etta tultiin turhan takia niin aikasin, mutta oli silti hauskaa! Oli tosi natti alue, ei autoja, ei liikennetta, ei paljoo ihmisia. Vain nattia puistoa ja merinakoalaa. Ihanaa. Aluksi haettiin piknikevaat, sitten juostiin sprinklereissa, juotiin pussikaljaa, kuunneltiin musiikkia ja poltettiin itsemme auringossa. Kukaan ei ajatellut etta ollaan siella koko paivaa, niin ei tajuttu ottaa aurinkorasvaa mukaan. Pari kartsas oikein kunnolla, vaikka yritettiin olla puun alla varjossa. Pitkin paivaa meidan ohjaaja ja pari muutakin lentajaa oli yrittanyt saada varjojaan ilmaan, mutta heikoin tuloksin. Noin neljan aikaan tuuli oli vihdoin voimistunut niin, etta ensimmainen paasi lentamaan! Eli tandem-lento, n. 15min 75 solea (vajaa 20€?). Nelja meista (mina en) ehti lentaa kunnes tuuli laantui taas. Arg! Siina vaiheessa luovutettiin ja paatettiin etta tullaan jonain toisena paivana uudestaan.  Ei silti hukkaan heitetty paiva.
Illalla pelattiin vahan pokeria ja katottiin leffaa..

Perjantaina tuli meidan suomipojan tyttoystava kaymaan kymmeneksi paivaksi. Sunnuntaina liityttiin Alician kanssa heidan seuraan ja lahdettiin Punta Hermosan rannalle, joka on noin 45min taksilla etelaan. Oli kiva kuuma paiva, ma tosin yritin muistaa viettaa aikaa myos varjon alla, oli iho viela vahan herkka edellisista paivista. Nena kuoriutuu taas kauniisti. Mutta onpahan nyt melkein koko kropassa vihdoin varia! Takastulomatkalla meidan "taksi" (=joku tyyppi joka otti meidat kyytiin kun yritettiin loytaa tieta takaisin tielle) eksyi ja siita tuli varmaan 40min ylimaarainen lenkki. Muutenkin auto tarisi ja kolisi ja paasti sellasia aania, etta huhhuh. Ruokakaupan sijaan paatimme palkita itsemme menemalla syomaan Chili'siin ja hakemalla Starbucksista isot suklaakeksit.

Kotona jälleen. Siinä oli ensin tekstipläjäys ja sitten kuvapläjäys.

Loma loppui

Jäänyt vähemmälle tämä kirjoittelu viime aikoiin, joten voi ehkä päätellä että seuraakin on löytynyt. Kämpille tullut porukkaa eri puolilta maailmaa, edustettuina on: Suomi, Ranska, Saksa, Hollanti, Puerto Rico, Panama, Kolumbia, Kiina, Kanada, ja USA. Varsin mukavaa porukkaa. Aika lähinnä mennyt vaan lomaillessa. Kattoterassi tullut tutuksi, siellä on rentoa istuskella porukan kanssa ja ottaa vähän kaljaa. Tosin nyt on vielä epäselvää, onko tulossa no-acohol -sääntö. Ilmeisesti viime lukukaudella oli jotain ongelmia naapureiden kanssa, kun täällä meluttiin liikaa. No, saa nähdä. Ja koska keittiö on myös katolla, tulee suurin osa kotona vietetystä ajasta siellä. Yksi asukas toi sinne myös riippumaton, joten se alkaa lähestyä täydellistä kattoterassia! Kaljoittelun lisäksi ollaan syöty paljon ulkona, käyty leffassa, rannalla ja lähinnä vaan hengailtu. Meitä on itse asiassa kolme suomalaista täällä, kaksi Hankenista, joista toinen asuu myös täällä opiskelijakämpillä.

Ruoka on ollut hyvää. Joka paikassa myydään menuja, johon kuuluu alkupala, pääruoka ja juoma. Tähän mennessä halvimmillaan olen nähnyt useammassa paikkaa menun hinnalla 6 solea, joka on noin 1,55€. Riippuen tietenkin raflasta ja alueesta hinnat nousevat paljon korkeammalle. Paikallisia ruokia ja juomia on kokeiltu ja eikä valittamista löydy. Paitsi uskon, että saatan kyllästyä riisiin, mutta eiköhän sitä muitakin vaihtoehtoja löydy. Eilen käytiin jossain palkintojakin voittaneessa hienommassa Cevicheríassa syömässä. Ja kyllä oli muuten hyvää! Alkupalaksi otettiin porukalle ceviche-lajitelma, ja pääruuat oli erilaisia merenherkkuja! Muutenkin syöty aika paljon ulkona, helppoa elämää, ja saattaa helposti tulla halvemmaksikin, jos menee johonkin edulliseen pikkupaikkaan.

Koulu alkoi tänään. Nyt loppui siis laiskottelu. Kurssit mulla meni aika lailla uusiks, joten saan mahdollisesti sitten Suomessa tapella hyväksiluvuista, mutta se on sen ajan murhe. Yhteensä meitä vaihtareita on noin 40 paikkeilla. Toissapäivänä oli tervetulotilaisuus, jossa nähtiin kaikki toisemme ensimmäistä kertaa. Koululla on kaksi kampusta, ihan lähellä toisiaan. Uusimman tiedon mukaan opiskelijoita kaiken kaikkiaan noin 2000. Kaikki on hyvin vartioitua, muurit ja vartijat ympäröivät aluetta, sisään ei pääse ilman opiskelijakorttia ja näyttää vähän karulta ulkoapäin. Mutta sisältä ihan mukava. Tänään mulla oli vasta espanjaa, joten huomenna näkee vasta minkälaisia on "oikeat" kurssit, ja miten heikosti sitä ymmärtää espanjankielisillä kursseilla.

Liikenne täällä on kyllä oma lukunsa. Ollaan liikuttu hyvin paljon takseilla, koska se on niin halpaa, varsinkin isommassa porukassa. Ja niitä on paljon. Tämä on toisaalta hyvä, ei tarvitse odottaa, ja jos ehdotettu ja tingattu hinta ei miellytä, seuraava on luultavasti jo perässä odottamassa. Toisaalta taas silloin kun tahtoo kävellä, niin tööttäilevät melkein aina kohdalla. Tööttäilyyn ja muutenkin vilkkaaseen ja epäorganisoituun liikenteeseen alkaa tottua. Se on äänekästä ja ihmiset ajaa lujaa, mutta enää se ei tunnu yhtään niin ärsyttävältä ja pelottavalta kuin ensimmäisinä päivinä. Toki varovainen on hyvä olla joka kerta tietä ylittäessä.

Entäs sitten muu julkinen liikenne? Kaikki tapahtuu toisinaan melko ränsistyneillä värikkäillä minibusseilla. Isoilla teillä niitä menee taksien lailla koko ajan ja paljon. Aikatauluja tai reittejä on turha mistään etsiä. Bussien kyljissä lukee paikkojen ja katujen nimiä, joista voi päätellä sen reitin. Oviaukolla roikkuu koko ajan lipunmyyjä/sisäänheittäjä (?), joka huutelee paikannimiä ja yrittää saada ihmisiä kyytiin pysäkeiltä, sekä melko lailla mistä tahansa kadunkulmalta tai liikennevaloista. Ja kun jokaisessa bussissa on oma huutajansa, liikenteen ääni kovenee entisestään. Sisään hypätään kiireellä ja jossain välissä  myyjä käy pyytämässä rahaa. Perusmatkat (ainakin oman kokemuksen perusteella) maksavat 0,50 tai yhden solen, joka on noin 0,13-0,26€. Toisinaan bussit ovat hyvinkin täyteenahdettuja. Kuumassa kaupungissa tupatentäydessä bussissa ilman happea voi toisinaan kaivatakin sitä taksia. Hieman hämärältä koko homma vaikuttaa, mutta kyselemällä näistä yleensä selviää melko hyvin. Hieman kaaoottista siitä tulee, kun kaupungin 8,5 miljoonaa ihmistä liikkuu näillä.

Loppuun vielä kuvapläjäys:

Ensin vähän maisemia rannasta. Tokasta kuvasta näkee melko hyvin pudotuksen rantaan. Ja viimeisestä kuvasta löytyy rakkaudentunnustus.

Jos ilma on hyvä, niin ranta on täynnä liitovarjoja. Mielelläni jokin päivä itekin menisin kokeilemaan pikaista tandem-lentoa. Yhdessä varjossa näkyi sponsorina Wärtsilä!

Mirafloresin keskustassa sijaitsevassa puistossa Parque Kennedyssä tuli vastaan tällainen. Musiikki soi, ihmiset istuivat, nauttivat ja tanssivat. Oli ihanan aidon tunteellisen iloista.

Bile- ja porukkakuvia taidan laittaa enemmän Facebookiin, mutta tässä ollaan porukalla yhdessä paikallisessa kivassa baarissa. Vaihtareita ja paikallisia sekaisin. 

Sellaista tällä kertaa. Olen lykännyt pyykinpesua taas liian kauan, joten eilen vihdoin kun piti pestä, oli kone koko ajan varattu ja tänään se on rikki! Tuuria. Harkitsen pesulaa tai että pesen muutaman vaatteen käsin.
Yritän kirjoittaa nopeammin, niin ei tiivis lukijakunta hermostu! ;) Hasta luego!