Loma loppui

Jäänyt vähemmälle tämä kirjoittelu viime aikoiin, joten voi ehkä päätellä että seuraakin on löytynyt. Kämpille tullut porukkaa eri puolilta maailmaa, edustettuina on: Suomi, Ranska, Saksa, Hollanti, Puerto Rico, Panama, Kolumbia, Kiina, Kanada, ja USA. Varsin mukavaa porukkaa. Aika lähinnä mennyt vaan lomaillessa. Kattoterassi tullut tutuksi, siellä on rentoa istuskella porukan kanssa ja ottaa vähän kaljaa. Tosin nyt on vielä epäselvää, onko tulossa no-acohol -sääntö. Ilmeisesti viime lukukaudella oli jotain ongelmia naapureiden kanssa, kun täällä meluttiin liikaa. No, saa nähdä. Ja koska keittiö on myös katolla, tulee suurin osa kotona vietetystä ajasta siellä. Yksi asukas toi sinne myös riippumaton, joten se alkaa lähestyä täydellistä kattoterassia! Kaljoittelun lisäksi ollaan syöty paljon ulkona, käyty leffassa, rannalla ja lähinnä vaan hengailtu. Meitä on itse asiassa kolme suomalaista täällä, kaksi Hankenista, joista toinen asuu myös täällä opiskelijakämpillä.

Ruoka on ollut hyvää. Joka paikassa myydään menuja, johon kuuluu alkupala, pääruoka ja juoma. Tähän mennessä halvimmillaan olen nähnyt useammassa paikkaa menun hinnalla 6 solea, joka on noin 1,55€. Riippuen tietenkin raflasta ja alueesta hinnat nousevat paljon korkeammalle. Paikallisia ruokia ja juomia on kokeiltu ja eikä valittamista löydy. Paitsi uskon, että saatan kyllästyä riisiin, mutta eiköhän sitä muitakin vaihtoehtoja löydy. Eilen käytiin jossain palkintojakin voittaneessa hienommassa Cevicheríassa syömässä. Ja kyllä oli muuten hyvää! Alkupalaksi otettiin porukalle ceviche-lajitelma, ja pääruuat oli erilaisia merenherkkuja! Muutenkin syöty aika paljon ulkona, helppoa elämää, ja saattaa helposti tulla halvemmaksikin, jos menee johonkin edulliseen pikkupaikkaan.

Koulu alkoi tänään. Nyt loppui siis laiskottelu. Kurssit mulla meni aika lailla uusiks, joten saan mahdollisesti sitten Suomessa tapella hyväksiluvuista, mutta se on sen ajan murhe. Yhteensä meitä vaihtareita on noin 40 paikkeilla. Toissapäivänä oli tervetulotilaisuus, jossa nähtiin kaikki toisemme ensimmäistä kertaa. Koululla on kaksi kampusta, ihan lähellä toisiaan. Uusimman tiedon mukaan opiskelijoita kaiken kaikkiaan noin 2000. Kaikki on hyvin vartioitua, muurit ja vartijat ympäröivät aluetta, sisään ei pääse ilman opiskelijakorttia ja näyttää vähän karulta ulkoapäin. Mutta sisältä ihan mukava. Tänään mulla oli vasta espanjaa, joten huomenna näkee vasta minkälaisia on "oikeat" kurssit, ja miten heikosti sitä ymmärtää espanjankielisillä kursseilla.

Liikenne täällä on kyllä oma lukunsa. Ollaan liikuttu hyvin paljon takseilla, koska se on niin halpaa, varsinkin isommassa porukassa. Ja niitä on paljon. Tämä on toisaalta hyvä, ei tarvitse odottaa, ja jos ehdotettu ja tingattu hinta ei miellytä, seuraava on luultavasti jo perässä odottamassa. Toisaalta taas silloin kun tahtoo kävellä, niin tööttäilevät melkein aina kohdalla. Tööttäilyyn ja muutenkin vilkkaaseen ja epäorganisoituun liikenteeseen alkaa tottua. Se on äänekästä ja ihmiset ajaa lujaa, mutta enää se ei tunnu yhtään niin ärsyttävältä ja pelottavalta kuin ensimmäisinä päivinä. Toki varovainen on hyvä olla joka kerta tietä ylittäessä.

Entäs sitten muu julkinen liikenne? Kaikki tapahtuu toisinaan melko ränsistyneillä värikkäillä minibusseilla. Isoilla teillä niitä menee taksien lailla koko ajan ja paljon. Aikatauluja tai reittejä on turha mistään etsiä. Bussien kyljissä lukee paikkojen ja katujen nimiä, joista voi päätellä sen reitin. Oviaukolla roikkuu koko ajan lipunmyyjä/sisäänheittäjä (?), joka huutelee paikannimiä ja yrittää saada ihmisiä kyytiin pysäkeiltä, sekä melko lailla mistä tahansa kadunkulmalta tai liikennevaloista. Ja kun jokaisessa bussissa on oma huutajansa, liikenteen ääni kovenee entisestään. Sisään hypätään kiireellä ja jossain välissä  myyjä käy pyytämässä rahaa. Perusmatkat (ainakin oman kokemuksen perusteella) maksavat 0,50 tai yhden solen, joka on noin 0,13-0,26€. Toisinaan bussit ovat hyvinkin täyteenahdettuja. Kuumassa kaupungissa tupatentäydessä bussissa ilman happea voi toisinaan kaivatakin sitä taksia. Hieman hämärältä koko homma vaikuttaa, mutta kyselemällä näistä yleensä selviää melko hyvin. Hieman kaaoottista siitä tulee, kun kaupungin 8,5 miljoonaa ihmistä liikkuu näillä.

Loppuun vielä kuvapläjäys:

Ensin vähän maisemia rannasta. Tokasta kuvasta näkee melko hyvin pudotuksen rantaan. Ja viimeisestä kuvasta löytyy rakkaudentunnustus.

Jos ilma on hyvä, niin ranta on täynnä liitovarjoja. Mielelläni jokin päivä itekin menisin kokeilemaan pikaista tandem-lentoa. Yhdessä varjossa näkyi sponsorina Wärtsilä!

Mirafloresin keskustassa sijaitsevassa puistossa Parque Kennedyssä tuli vastaan tällainen. Musiikki soi, ihmiset istuivat, nauttivat ja tanssivat. Oli ihanan aidon tunteellisen iloista.

Bile- ja porukkakuvia taidan laittaa enemmän Facebookiin, mutta tässä ollaan porukalla yhdessä paikallisessa kivassa baarissa. Vaihtareita ja paikallisia sekaisin. 

Sellaista tällä kertaa. Olen lykännyt pyykinpesua taas liian kauan, joten eilen vihdoin kun piti pestä, oli kone koko ajan varattu ja tänään se on rikki! Tuuria. Harkitsen pesulaa tai että pesen muutaman vaatteen käsin.
Yritän kirjoittaa nopeammin, niin ei tiivis lukijakunta hermostu! ;) Hasta luego!

Kuvia, kuvia

Heipä hei! (hyvää iltaa..)

Täällä taas pari päivää mennyt aika rauhallisissa meiningeissä. Porukkaa ei ole kämpillä vielä hirveesti, paitsi jotain outoja pariskuntia! Menkää muualle hempeilemään! Ja muutenkin jotenkin epäsosiaalisia. Mutta lisää pitäisi olla vielä tulossa. Toivottavasti, sillä nää on rehellisesti melko kuivaa porukkaa..

Paloin myös paljon kuviteltua pahemmin, joten en ole ulkonakaan koko päiviä viittinyt viettää. Eli lähinnä lähiseutuihin tutustunut, ja koulun alkua odotellut. Sieltä saa sitten seuraa. Tosin kyllä sitä tuolta puistoista ja kaduiltakin tuntuu saavan, mutta ehkä sitä ei joka Josén mukaan pidä lähteä. ;)

Ensin muutama kuva kämpiltä (tai tuolta katolta ilmeisesti vaan). Tosiaan ihan hyvin varustettu keittiö, tv-huoneessa löytyy hyvän kanavavalikoiman lisäksi myös dvd:itä (myös karaoke, jaiks!). Kuva katolta, näkyy viereinen puisto. Muuten aika lailla onkin pelkkää taloa ja tietä ympärillä.

 

Sitten tuolta rannasta. Siellä (ja muuallakin puistoissa) on tollasia kummallisia lehmiä taideteoksina. Jotkut ihan tyylikkäitä, toiset taas maalattu esim. Elvikseksi. En oo vielä saanut selvää tarkemmin niiden merkityksestä. Majakkakin löytyi äidille. Rannasta löytyy myös Parque del Amor, jossa on hienoja mosaiikkirakennelmia ja -penkkejä, joissa on erilaisia mietelauseita elämästä ja rakkaudesta. Keskellä kaikkea tuollainen muhinoiva pariskunta -patsas.
Itse rantaan on tollanen suuri pudotus, joten sinne pääseminen - ja varsinkin takaisin tulo - onkin jo oma urheilusuorituksensa. Jyrkkää mäkeä sekä paljonpaljon portaita. Minkäänlaista hiekkarantaa ei ainakaa ihan tässä ole, sellaista pientä pyöreää kiveä on ranta. Mutta jonkin verran (ainakin viikkokeskipäiväksi) siellä oli surffaajia sekö myös auringonpalvojia.

 

  

  

  

  

  

Es dificil hacer el amor, pero se aprende.

 

Ja loppuun vielä pari web-kamerakuvaa kuinka kauniisti poltinkaan itseni ensimmäisenä päivänä. Ei, ei todellakaan rusketusta, pelkkää tuskaista punaista palanutta ihoa. Nenään on näyttänyt jo muodostuneen jotain kaunista arpikudosta ja jotain nesteitäkin sieltä tuli. Hups hups! Tuo viiva rintakehällä on laukun olkahihnasta. Kaduilla huutelutkin muuttui toisenlaisiksi kun alkoi tulla kommenttia punaisuudesta :D

No mutta, eipä muuta tällä kertaa, katsotaan jos huomenna uskaltautuisin tuonne itse Liman keskustaan. Tosin sinne pitää ottaa jonkinlainen bussi, jotka ovatkin hyvin epämääräisiä! Mutta niistä toiste lisää..

(P.s. Nyt meni ttukele niin hermot noiden kuvien kanssa, joten saavat olla noin, olkoon pitkä postaus, mutta kun eivät suostu tottelemaan..
P.p.s. Kuvat saa isommaksi klikkaamalla.)