Otettiin eilen illalla Cuscosta yobussi Punoon, porukan koko pieneni nyt kolmeen. Bussin oli tarkoitus olla perilla aamukuuden paikkeilla. Suunitelma oli nukkua bussissa, heittaa tavarat hostellille ja menna jonnekin kuolemaan hetkeksi huonetta odotellessa. Bussi oli kylla melko hyva, puoli-sangyn sai tehtya tuolista, kun kaansi selkanojan taakse ja jalkatukikin loytyi. Vaikka vaatetta oli paljon, niin olin silti melko jaassa, ettei uni tullutkaan vasyneelle.
Bussi olikin perilla 4:30, olimme aivan poikki ja jaassa, joten taksi hostellille. Onneksi loytyi tilaa myos sille yolle. Aamulla tytot meni aamiaiselle, itse paatin jatkaa unia. Herasin sitten tossa 12 aikoihin tyhjassa huoneessa. Menin etsimaan tyttoja, ei nay missaan. Ainon puhelin latauksessa sangylla. Onnistuin myos laittamaan huoneen oven kiinni, ja paikka on tyhja, joten edes hlokunnalta ei voi kysya. :D Shit! Tassa sita sitten dataillaan oikein olan takaa ja odotellaan etta jotain tapahtuisi. Saisivat luvan ilmestya takaisin pian!
Taman hetken arsytys: viisaudenhammasta sarkee. Alkoi noin viikko sitten ja tuntuu pahenevan koko ajan. Ihan hirveesti ei innostais ajatus hammaslaakarista taalla. Pakko se on jos tasta viela pahenee tai ei helpota. Hieno ajoitus.
P.s. Puno on noin 3800m korkeudessa, Titicaca-jarven rannalla, joka on maailman korkein veneiltava jarvi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti