Cusco, Aguas Calientes, Machu Picchu, Ollantaytambo, Cusco

Terve mieheen. Ja naiseen.

Ei taida tastakaan nyt pitkaa tekstia tulla, ulkona paistaa vihdoin aurinko, ollutkin jo ikava.

Tiistaiaamuna lennettiin Iiriksen ja Ainon kanssa Limasta Cuscoon (3400m). Kovasti kauhutarinoita kuultu korkeuteen tottumisesta, mutta ei se niin pahalta tuntunut. Vasymyskin meni yhden tunnin younien piikkiin. Koka-lehdista tehdyn teen seka kokakarkkien pitaisi auttaa myos korkeanpaikan pahoinvointiin. Tee oli ihan juotavaa, karkit jotain aivan jarkyttavaa.

Cusco on natti kaupunki, pidan kovasti. Paivisin saattaa olla todella kuuma, iltaisin lampotila saattaa taas laskea kylmiin lukemiin, joten painava rinkka takkeineen on pakko kantaa mukana. Keskiviikkona kaveltiin Sacsawaymanin raunioille, jotka on viela 300m ylempana. Ihana ilma ja rauhallista nousua, niin mukavaa oli. Upeat maisemat myos ylhaalta. Ylhaalla joku aija tuli tarjoamaan meille hevosratsastus-kierrosta, ja siitahan nuo kaksi hevostuyttoa innostui. Mulle ihan sama, mennaan vaan, 10dollaria. Heposten selkaan ja kukkuloita kiipeamaan. Uskomattmat maisemat, ja oli hauskaa kylla!

Illalla saapui loppuseurueemme, joiden kanssa teimme loput Cusco-reissusta. Filip (vaihtarikaveri), sen tyttoystava, yksi kaveri Suomesta, yksi Meksikosta, Joseph (ranskalainen vaihtari) ja hanen kaverinsa Ranskasta. Sekalainen joukko suomiylivoimalla.

Seuraavana aamuna juna Poroysta (kaupunki Cuscon lahella) Aguas Calientesiin. Aguas Calientes on pieni turisteja varten kyhatty kyla Machu Picchun juurella. Ravintoloita, hotelleja ja matkamuistomyymaloita. That's it. On siella ilmeisesti viela nimen mukaisesti jonkunnakoiset kuumat lahteet, mutta olimme kuulleet sen verran negatiivista, etta jatimme valiin. Iisi ilta seuraavan paivan koitosta varten.

Aguas Calientesista (n. 2000m) voi ottaa bussin Machu Picchulle (2400m), mutta pienen pahkailyn jalkeen paatimme olla reippaita ja kavella. Kello soi 3:20 ja huomasimme etta sataa. Onneksi ei kovin paljon, joten emme antaneet sen haitata. Taskulamput kateen ja menoksi. Matka on pelkkaa jyrkkaa ja epatasaista rappusta. Oi mahtavuus. Kunto ei tuntunut kestavan, en pysynyt porukan perassa, joten paatin ottaa oman aikani ja tulla omalla vauhdillani. Se toimi ihan hyvin. Muilla meni noin 1,5h, mulla lahemmas kaksi tuntia. Olin perilla joskus kuuden aikaan vahan ensimmaisten bussien jalkeen. Olo oli kuin kuolleella, mutta oli se sen arvoista. Pointti menna aikaisin on, etta paasee kavelemaan myos Wayna Picchulle (2684m). Wayna Picchulle paastakseen tarvii lippuun saada leima, ja sinne paasee paivittain vain 400 ihmista. 200 kello seitseman ja toiset 200 kello kymmenen. Kello kymmenen meni nopeasti tayteen ja pienen jonosahlayksen jalkeen sain itselleni leiman nro 398! :D Huh, se oli lahella!

Kaverit oli saaneet kello kymmenen leiman, joten paiva tuli ihmeteltya yksin, mutta ei se menoa haitannut. Maisemat kuitenkin se tarkein. Nain vuoren kaukaisuudessa ja se oli KORKEA. Ai tonne pitaisi kiiveta, hyva kun viela edellisestakaan toipunut! Talla kertaa kavely oli hieman jyrkempaa ja paikoin vaikeakulkuista, mutta siitakin selvisin. Wayna Picchulle kiipeamista suositellaan ainoastaan terveille ihmisille, enka ihmettele. .... ne maisemat.. sanoja ei vaan loydy, eika kuvat anna oikeutta. Se oli jotain niin upeaa, etten ikina ole nahnyt. Kun paasin huipulle oli fiilis sen arvoinen. Olin niin ylpea itsestani ja onnellinen, etta piiiitkan odotuksen jalkeen olin vihdoin siella. Tata oli odotettu!

Machu Picchulla ja Wayna picchulla on siis inkojen rakentemia rakennuksia. Jotain hyvin hamaraa. Miten, miksi, kuinka, ha joku pystyy sellasiin korkeuksiin rakentamaan jotain ilman nykypaivan helpotuksia. Ei pysty kasittamaan.Keskella ei mitaan, hyvin korkeilla vuorilla. Se rakennettiin joskus 1400-luvulla, mutta loydettiin uudestaan vasta sata vuotta sitten. Googlettakaa.:P

No, lyhyesta virsi kaunis: paiva oli ehka paras ikina! 
Polvi sanoi tassa vaiheessa ei ei, joten bussilla alas. Juna Ollantaytamboon, jossa oltiin yksi yo. Pienehko kyla Sacred Valleyssa, raunioita myos siella. Eilen tultiin takaisin Cuscoon, ja nautittiin hieman Cuscon halvoista juomista, ja vietettiin vikaa iltaa talla porukalla. Illalla mina, Aino ja Iiris otamme yobussin Punoon, Titicaca-jarven rannalle.


Kaikki hyvin, matka jatkuu!

Loppuun viela kuva Machu Picchusta. Wayna Picchu on toi isoin vuori tossa takana. Siella huipulla kavin ihan omin pienin ja vammasin jaloin!