Takseja ja viikonloppua

Koululla odottelen kahta kaveria jotka paasee tunnin paasta. Jaetaan sitten taksi kotiin. Tahan aikaan (1900) ei huvita/jaksa lahtea busseilemaan, ruuhkakin kun on melko paha nyt. Taksit on Suomeen verrattuina hyvin halpoja, varsinkin nain jaettuna kolmen henkilon kesken. Yleensa taksi koululle maksaa 10 solea, kahdeksallakin saa toisinaan. Euroissa se on noin 2,5€. En tieda tarkkaan kilometreissa kuinka pitka matka on, mutta hiljaiseen aikaan se kestaa alle vartin, ruuhka-aikaan jopa reilu 45min. Joten nailla hinnoilla takseja tulee kaytettya melko paljon. Kylla sita viela toisinaan jaksaa bussiinkin hypata, mutta yleensa ne ajat kun joutuisin menemaan yksin on myohaan illalla, joten silloin vasyttaa ja taksi on helppo vaihtoehto, vaikkakin yksin paljon kalliimpi kuin bussi. Bussi koululle maksaa 1,5 solea. Takseja on tosiaan paljon. On hyva tietaa kuinka paljon kannattaa maksaa mistakin matkasta, silla jos ehdotettu tai tingitty hinta ei miellyta, seuraavaa taksimatoa koukkuun vaan. Jos ei ole mitaan tietoa kuinka paljon kannattaisi maksaa, silloin luultavasti maksaa ihan liikaa.

Paasiainen on lasna (mutta suklaamunat EI tullut kauppoihin HELMIKUUSSA!), meilla on Semana Santa vapaa taman viikon torstai ja perjantai, valitettavasti ei sen enempaa. Tarkoituksena on lahtea reissuun, mun osalta maaranpaa on viela kahden vaiheilla: La Merced tai Ayacucho. Riippuu vahan viela muista henkiloista, mutta selviaa huomenna. Ja lahtokin varmaan huomenillalla. :D Eikohan joka tapauksessa ihan kiva reissu edessa. Siita lisaa myohemmin.

Mitas tehtiin viime viikonloppuna?
Vietettiin Alician kanssa taas vahan tyttoperjantaita, mentiin kaksin rannalle Barrancoon, mika on tassa melko lahella. Karvennettiin oikein kunnolla, olin ensimmaista kertaa bikineissa, joten onnistuin tietenkin polttamaan vatsani, reiteni ja kainaloni (!). Ei se mitaan.. Illalla mentiin jonkun sveitsilaisen (Unna! Kerroin tietenkin susta!) Perussa asuvan luo bileisiin melko hienoon kamppaan. Hissi meni suoraan kamppaan sisaan ja parvekkeen nakoalat oli merelle. Ei hassumpaa. Osa jatkoi viela baariin ja aamuun asti, mutta lahdin kalifornialaisjannun Brandonin kanssa kotiin, etta saadaan younet lauantaita varten.

Lauantain suunnitelma oli siis paragliding, woo! Tama oli siis suunnitelma. Meita oli yhdeksan henkilon porukka, ja pari tyyppia oli sopinut yhden ohjaajan kanssa hinnat ja etta tavataan 10 am tietyssa paikassa. No, mehan oltiin ajallamme (ei viela osata niin hyvin tata sinnepain-aikakasitysta). Sitten ohjaaja kuitenkin sanoi etta mita te taalla nyt jo teette?! Ei tahan aikaan mitaan tuulta viela ole. Sita oltiin vahan ihmeteltykin, kun muutkin kummastelivat aikaista ajankohtaa. Siita alkoi odottelu. Noin tunnin valein tuli uusi arvio "ehka tunnin paasta". No, vahan harmitti etta tultiin turhan takia niin aikasin, mutta oli silti hauskaa! Oli tosi natti alue, ei autoja, ei liikennetta, ei paljoo ihmisia. Vain nattia puistoa ja merinakoalaa. Ihanaa. Aluksi haettiin piknikevaat, sitten juostiin sprinklereissa, juotiin pussikaljaa, kuunneltiin musiikkia ja poltettiin itsemme auringossa. Kukaan ei ajatellut etta ollaan siella koko paivaa, niin ei tajuttu ottaa aurinkorasvaa mukaan. Pari kartsas oikein kunnolla, vaikka yritettiin olla puun alla varjossa. Pitkin paivaa meidan ohjaaja ja pari muutakin lentajaa oli yrittanyt saada varjojaan ilmaan, mutta heikoin tuloksin. Noin neljan aikaan tuuli oli vihdoin voimistunut niin, etta ensimmainen paasi lentamaan! Eli tandem-lento, n. 15min 75 solea (vajaa 20€?). Nelja meista (mina en) ehti lentaa kunnes tuuli laantui taas. Arg! Siina vaiheessa luovutettiin ja paatettiin etta tullaan jonain toisena paivana uudestaan.  Ei silti hukkaan heitetty paiva.
Illalla pelattiin vahan pokeria ja katottiin leffaa..

Perjantaina tuli meidan suomipojan tyttoystava kaymaan kymmeneksi paivaksi. Sunnuntaina liityttiin Alician kanssa heidan seuraan ja lahdettiin Punta Hermosan rannalle, joka on noin 45min taksilla etelaan. Oli kiva kuuma paiva, ma tosin yritin muistaa viettaa aikaa myos varjon alla, oli iho viela vahan herkka edellisista paivista. Nena kuoriutuu taas kauniisti. Mutta onpahan nyt melkein koko kropassa vihdoin varia! Takastulomatkalla meidan "taksi" (=joku tyyppi joka otti meidat kyytiin kun yritettiin loytaa tieta takaisin tielle) eksyi ja siita tuli varmaan 40min ylimaarainen lenkki. Muutenkin auto tarisi ja kolisi ja paasti sellasia aania, etta huhhuh. Ruokakaupan sijaan paatimme palkita itsemme menemalla syomaan Chili'siin ja hakemalla Starbucksista isot suklaakeksit.

Kotona jälleen. Siinä oli ensin tekstipläjäys ja sitten kuvapläjäys.

Torstai

Koululla taas kirjoittelen. Oma läppäri mukana. Viimeksi huomasin että pistoke ei ole sopiva, eikä adapteria mukana. Sen jälkeen huomasin, että läppärini johto ei sovi adapteriini. Miksi? Pitänee kysyä joltain fiksummalta.

Viime sunnuntaina oli tarkoitus mennä white water rafting, eli koskenlaskua kokeilemaan. Se suunnitelma kuitenkin valitettavasti kaatui, mutta toiste varmasti ehditään vielä. Perjantaina vietin saksalaistytön Alician kanssa tyttöpäivää: shoppailua, laittautumista ja sateenvarjodrinkkeja. Sen jälkeen lähdettiin yhden paikallisen tytön luokse ja sieltä porukalla vähän danssailemaan. Salsaa ja muuta kivannäköistä ne muut tais tanssia, me vaan kovasti yritettiin pysyä perässä. Ehkä muutaman drinkin jälkeen sitä uskaltaa liikkua vapaammin ja rohkeammin. Ainakin niin kauan kun vaan pysyy pystyssä. Mutta on se kyllä hienon näköistä kun pari oikeesti tietää mitä tekee, ja tekee sen tunteella!

Salmiakki-experiment jatkui eilen. Kolme uutta perulaista: yksi tykkäs, kahden ilmeet oli näkemisen arvoiset. Never again, kuulemma. Toisaalta taas nyt toisella kerralla saatiin saksalaistyttö tykästymään ja kanadalainenkaan ei sylkenyt enää pois. Tais olla se alkujärkytys enemmän, kun odotti karkkia (ja karkki muka = makea, pyh!). Huomenna tulee suomlaistyttöystävän mukana tilaus mm. fisua, turkinpippureita, jallua ja muuta. Sitten tehdään viinakset ja katotaan jos menee paremmin alas. ;) Voi olla, että saadaan listalta ruksattua ”Suomi-ilta” sen jälkeen pois.

Tälle viikonlopulle suunnitelmissa ainakin: perjantaina jonnekin rannalle, kun koulua on vaan pari tuntia aamulla. Pakko saada vähän väriäkin pintaan, eikä muutenkaaan olla paljon oltu rannalla. Lauantaina on porukkaa kasaantumassa kämpiltä ja menossa paragliding, eli liitovarjoilemaan (niinkö se sanotaan, anyone?). Just sitä, mitä näkyi aiemmin laittamissa kuvissani. Kivakiva! Vaikka meidänkin kämpillä on vaan n. 20 hlöä, niin on kiva kun joku jaksaa yrittää järjestää jotain, niin melko helposti saa porukkaa kasaan. Ei sitä pienemmällä porukalla tulis niin helposti aina lähdettyä kaikennäkösiin juttuihin mukaan.
Meidän casa on vain USIL:n opiskelijoille. Limassa on myös 8 (?) Apu-Perun opiskelijakämppää, joissa on huoneita 5-15. Näissä siis asuu opiskelijoita mistä vaan Liman yliopistosta. Kovin paljon en tiedä näistä, mitä nyt yhdessä bileissä käynyt. Ilmeisesti bileitä ja muutakin ohjelmaa järkätään aika paljon. Esimerkiksi tulevana viikonloppuna ovat lähdössä isolla (!) porukalla sandsurfing, hiekkalautailemaan? :D Luulen, että suurin osa muista vaihtareista asuu näissä Apu-kämpissä.

Opiskelusta. Huoh. Täällä joutuu kyllä opiskelemaan huomattavasti enemmän kuin kotona. Samaa ovat muutkin sanoneet, joten tuskin ”vika” on Haagassa. Lukukauden lopussa on loppukokeet, ja puolessa välissä ..noh, puolivälikokeet? Näiden lisäksi yleensä jokaisessa kurssissa on joku projekti, joka tehdään ryhmässä. Eikä siis mikään pieni projekti! Joten koska espanja on erilainen kurssi, mulla on yhteensä 5 eri ryhmää, joille kaikille pitäisi löytää aikaa. Projektien lisäksi on useimmissa kursseissa pieniä testejä parin viikon välein ja muita pienempiä tehtäviä. Ja nämä ”pienemmätkin” tehtävät jotkut tuntuvat hyvin työläiltä! Joten valitettavasti koulu vie enemmän aikaa kuin haluaisin..

Nyt on perjantai. Teksti jäi vähän kesken, mutta kelvatkoon. Viikonlopun viettoon, kivaa tiedossa. :)

ps. pöh, kuvat ei toimi, joten jäätte nyt ilman.

Salmiakki

Täytyi kirjoittaa vielä toinen teksti tähän perään, kun luin blogini kuvauksen uudestaa, enkä ole varma olenko noudattanut sitä.
Tärkein:

Salmiakkiriippuvuus voi vielä hyvin, sillä lentokentältä ostettuja herkkuja on yhä jäljellä. Halvan perussalmiakkia on tarjottu myös ulkomaaneläville. Tässä tähänastiset tulokset:
USA: "Hyi helv.. mitä tää oikein on? Ei! Hyi! Tää on ihan väärin!"
Kanada: "Mitä...?!" *sylkäisee roskikseen*
Ranska (useampi hlö): "mm.. joo..okei"
Saksa: "hyyyyi!"
Peru (vasta yksi henkilö kokeiltu): "Mm.. ihan hyvää! Ei yhtään pahaa!"

Kokeet jatkuvat. Tuloksista lisää myöhemmin.

Koulua ja viikonloppua

Hola todos!

Istuskelen koululla odotellen seuraavien tuntien alkua. Tallainen monen tunnin rako tuntien valissa. Facebookin piti olla estetty koulun koneilla, mutta nyt se ilmeisesti toimii, mutta blogger.comiin taas ei paasta. Kirjottelen tan nyt ja postaan myohemmin kotona.
Tanaan kurssit meni taas uusiksi. En yhtaan pitanyt yhdesta kurssistani, Peruvian Folklore. Olin siella yksin ilmeisesti koulunsa vasta-alottaneiden kanssa (n. 17-vuotiaita?), opettaja puhui epaselvasti ja muutenkaan ei kuulostanut yhtaan niin hyvalta kuin kuvittelin. Menin sitten juttelemaan matkailun koulutusohjelman henkilon kanssa ja katottin yhdessa mun kursseja. Jatin pois myos yhden toisen kurssin, Human Development. Talla hetkella valitsemani kurssit tuntuvat hyvalta, ja uskon, etta saan ne helposti hyvaksiluettua myos Haagassa. Ainut mika tietenkin jannittaa, on etta kuudesta kurssista nelja on espanjaksi. Nyt jo huomannut etta riippuu hyvin paljon opettajasta miten paljon ymmartaa. No, kunhan paasen lapi ja saan jotain irti kursseista, niin oon iloinen. Parasta on, etta yhteen kursseista kuuluu viiden paivan retki viidakkoon! Mika sen parempaa. Ilmeisesti myos yhdessa toisessa kurssissa oli joku matka.
Eli seuraavat 4kk aion opiskella seuraavia:

- International Cooperation in Tourism
- Spanish (intermediate)
- Ecoeffiency in Tourist Operations
- Themed and Recreational Tourism Services
- Strategic Administration in Tourism
- Organizational Behaviour

Kertoilen tossa sitten kun on enemman ollut tunteja, etta kuinka pahoissa vaikeuksissa sita tosisaan oon. :)

Viikonloppu meni mukavasti, onneksi edes osittain. Perjantaina herasin aamuyosta jarkyttaviin vatsakipuihin ja heikkoon oloon. En mennyt kouluun ja heikko olo jatkui vaihtelevasti koko paivan. lllalla sain kuitenkin sen verran enegiaa, etta paasin kaymaan yhdissa bileissa. Kysessa oli drinkki-kilpailu, ja meidan kandalaisvahvistuksella oli tiedossa voittajadrinkki. Paikalla oli tehty oikein tuomareiden poyta ja kaikkea. Kellaan muulla ei vaan ollut mitaan mahdollisuuksia meidan drinkkia vastaan. En saanut hyvaa kuvaa tilanteesta, mutta googlettamalla loytyi vastaavanlainen. Tässä.  Meidan vaan oli viela korkeampi ja nayttavampi. Kaikenlaista alkoholia siina oli, ja Sambuca on se palava viina. Voitto tuli kotiin! Ei poltettu taloa, ja kaikki oli aivan innoissaan. Juoma piti juoda pilleilla ja pitaa samalla aurinkolaseja paassa, joten oli aika naky. :D

Sen jalkeen kiltisti nukkumaan. Aamulla oli jo paljon parempi olo! Lauantaiksi oltiin suunniteltu reissu etelaan rannalle/klubille. Vuokratiin bussi ja meita lahti 14 hengen porukka. Noin tunti etelaan (mukavalla ja ilmastoidulla) bussilla paikkaan nimelta Punta Hermosa. Oli ihana aurinkoinen paiva ja porukka oli hyvalla tuulella. Klubin (?) nimi oli Costa Brava, rannalla se ei tosin ollut, niin kuin oltiin kuviteltu, mutta ihan kiva paikka kuitenkin. Paivalla oli joku juontaja, ohjelmaa (ja kaverit kusettivat mut huomaamatta lavalle, sielta vaan ruvettiin huutelemaan nimea) ja illlalla livebandi. Jossain vaiheessa sprinklerit laitettiin paalle ja porukka innostui. Noin puolet jengista meni rannalla viettamaan iltaa ja osa jai klubille. Illalla tosin kavi vahan ikavasti, kun joku paikallinen, joka oli hetken meidan kanssa hengannut, polli pikaisesti meilta yhden tyton sandaalit, yhden lippiksen ja kolme askia rookia. Melkein tuli tappelukin kun pojat lahti peraan, mutta onneksi ei kuitenkaan. Ei kuitenkaan ollut mitaan arvokasta, mutta harvinaisen arsyttavaa. Muuten aivan mahtava paiva!

Ryostoista on varoiteltu. Kampilla asuu yksi jatka, joka oli taalla viime vuonna yhden lukukauden ja kertoi, etta porukalta oli kylla viety kaikennakoisissa tilanteissa tavaraa. Reilu viikko sitten oltiin menossa leffaan, jonotettiin lippuja, niin yhdelta kaverilta vietiin laukusta lompakko. Oli ollut joku vanhempi mies ja pieni tytto. Huomasi aika pian, mutta myohaista se silti oli siina vaiheessa. Valitettavasti mukana oli luotto-, pankki-, ajo- ja muita kortteja, joten menetys oli vahan suurempi. Akkia soittoa Suomeen ja kortit kiinni. Onneksi hanen tyttoystava tulee kuun lopussa, joten saa uudet kortit silloin.  Hyva vaan pitaa silmat auki eika kantaa liikaa rahaa mukana. Ja tietenkin myos kattoa missa alueilla liikkuu pimean jalkeen.

Mutta varsin kivaa on ollut. Aika menee varmasti nopeesti! Viikot koulussa ja viikonlopuiksi keksitaan varmasti aina tekemista. Taytyy siis yrittaa nauttia viela kun taalla ollaan! Tehtiin jopa meille seinalle To Do -lista, jonne on heitetty kaikennakoista sekalaista ohjelmaa seuraavien kuukausien varalle. Muutama rasti saatiin jo tehdyista jutuista.

Lima kuittaa ja toivottaa suomeen pikaista kevatta!

P.s. kuulumisia otetaan mielellaan vastaan kommenttilaatikkoon, sahkopostiin tai vaikka facebookiin. :) Jos jollain liian kova ikava on ollut, niin suomipuhelinnro ei toimi, ja tekstiviestit ei tahdo tulla perille suomesta paikalliseen numerooni. 

Loma loppui

Jäänyt vähemmälle tämä kirjoittelu viime aikoiin, joten voi ehkä päätellä että seuraakin on löytynyt. Kämpille tullut porukkaa eri puolilta maailmaa, edustettuina on: Suomi, Ranska, Saksa, Hollanti, Puerto Rico, Panama, Kolumbia, Kiina, Kanada, ja USA. Varsin mukavaa porukkaa. Aika lähinnä mennyt vaan lomaillessa. Kattoterassi tullut tutuksi, siellä on rentoa istuskella porukan kanssa ja ottaa vähän kaljaa. Tosin nyt on vielä epäselvää, onko tulossa no-acohol -sääntö. Ilmeisesti viime lukukaudella oli jotain ongelmia naapureiden kanssa, kun täällä meluttiin liikaa. No, saa nähdä. Ja koska keittiö on myös katolla, tulee suurin osa kotona vietetystä ajasta siellä. Yksi asukas toi sinne myös riippumaton, joten se alkaa lähestyä täydellistä kattoterassia! Kaljoittelun lisäksi ollaan syöty paljon ulkona, käyty leffassa, rannalla ja lähinnä vaan hengailtu. Meitä on itse asiassa kolme suomalaista täällä, kaksi Hankenista, joista toinen asuu myös täällä opiskelijakämpillä.

Ruoka on ollut hyvää. Joka paikassa myydään menuja, johon kuuluu alkupala, pääruoka ja juoma. Tähän mennessä halvimmillaan olen nähnyt useammassa paikkaa menun hinnalla 6 solea, joka on noin 1,55€. Riippuen tietenkin raflasta ja alueesta hinnat nousevat paljon korkeammalle. Paikallisia ruokia ja juomia on kokeiltu ja eikä valittamista löydy. Paitsi uskon, että saatan kyllästyä riisiin, mutta eiköhän sitä muitakin vaihtoehtoja löydy. Eilen käytiin jossain palkintojakin voittaneessa hienommassa Cevicheríassa syömässä. Ja kyllä oli muuten hyvää! Alkupalaksi otettiin porukalle ceviche-lajitelma, ja pääruuat oli erilaisia merenherkkuja! Muutenkin syöty aika paljon ulkona, helppoa elämää, ja saattaa helposti tulla halvemmaksikin, jos menee johonkin edulliseen pikkupaikkaan.

Koulu alkoi tänään. Nyt loppui siis laiskottelu. Kurssit mulla meni aika lailla uusiks, joten saan mahdollisesti sitten Suomessa tapella hyväksiluvuista, mutta se on sen ajan murhe. Yhteensä meitä vaihtareita on noin 40 paikkeilla. Toissapäivänä oli tervetulotilaisuus, jossa nähtiin kaikki toisemme ensimmäistä kertaa. Koululla on kaksi kampusta, ihan lähellä toisiaan. Uusimman tiedon mukaan opiskelijoita kaiken kaikkiaan noin 2000. Kaikki on hyvin vartioitua, muurit ja vartijat ympäröivät aluetta, sisään ei pääse ilman opiskelijakorttia ja näyttää vähän karulta ulkoapäin. Mutta sisältä ihan mukava. Tänään mulla oli vasta espanjaa, joten huomenna näkee vasta minkälaisia on "oikeat" kurssit, ja miten heikosti sitä ymmärtää espanjankielisillä kursseilla.

Liikenne täällä on kyllä oma lukunsa. Ollaan liikuttu hyvin paljon takseilla, koska se on niin halpaa, varsinkin isommassa porukassa. Ja niitä on paljon. Tämä on toisaalta hyvä, ei tarvitse odottaa, ja jos ehdotettu ja tingattu hinta ei miellytä, seuraava on luultavasti jo perässä odottamassa. Toisaalta taas silloin kun tahtoo kävellä, niin tööttäilevät melkein aina kohdalla. Tööttäilyyn ja muutenkin vilkkaaseen ja epäorganisoituun liikenteeseen alkaa tottua. Se on äänekästä ja ihmiset ajaa lujaa, mutta enää se ei tunnu yhtään niin ärsyttävältä ja pelottavalta kuin ensimmäisinä päivinä. Toki varovainen on hyvä olla joka kerta tietä ylittäessä.

Entäs sitten muu julkinen liikenne? Kaikki tapahtuu toisinaan melko ränsistyneillä värikkäillä minibusseilla. Isoilla teillä niitä menee taksien lailla koko ajan ja paljon. Aikatauluja tai reittejä on turha mistään etsiä. Bussien kyljissä lukee paikkojen ja katujen nimiä, joista voi päätellä sen reitin. Oviaukolla roikkuu koko ajan lipunmyyjä/sisäänheittäjä (?), joka huutelee paikannimiä ja yrittää saada ihmisiä kyytiin pysäkeiltä, sekä melko lailla mistä tahansa kadunkulmalta tai liikennevaloista. Ja kun jokaisessa bussissa on oma huutajansa, liikenteen ääni kovenee entisestään. Sisään hypätään kiireellä ja jossain välissä  myyjä käy pyytämässä rahaa. Perusmatkat (ainakin oman kokemuksen perusteella) maksavat 0,50 tai yhden solen, joka on noin 0,13-0,26€. Toisinaan bussit ovat hyvinkin täyteenahdettuja. Kuumassa kaupungissa tupatentäydessä bussissa ilman happea voi toisinaan kaivatakin sitä taksia. Hieman hämärältä koko homma vaikuttaa, mutta kyselemällä näistä yleensä selviää melko hyvin. Hieman kaaoottista siitä tulee, kun kaupungin 8,5 miljoonaa ihmistä liikkuu näillä.

Loppuun vielä kuvapläjäys:

Ensin vähän maisemia rannasta. Tokasta kuvasta näkee melko hyvin pudotuksen rantaan. Ja viimeisestä kuvasta löytyy rakkaudentunnustus.

Jos ilma on hyvä, niin ranta on täynnä liitovarjoja. Mielelläni jokin päivä itekin menisin kokeilemaan pikaista tandem-lentoa. Yhdessä varjossa näkyi sponsorina Wärtsilä!

Mirafloresin keskustassa sijaitsevassa puistossa Parque Kennedyssä tuli vastaan tällainen. Musiikki soi, ihmiset istuivat, nauttivat ja tanssivat. Oli ihanan aidon tunteellisen iloista.

Bile- ja porukkakuvia taidan laittaa enemmän Facebookiin, mutta tässä ollaan porukalla yhdessä paikallisessa kivassa baarissa. Vaihtareita ja paikallisia sekaisin. 

Sellaista tällä kertaa. Olen lykännyt pyykinpesua taas liian kauan, joten eilen vihdoin kun piti pestä, oli kone koko ajan varattu ja tänään se on rikki! Tuuria. Harkitsen pesulaa tai että pesen muutaman vaatteen käsin.
Yritän kirjoittaa nopeammin, niin ei tiivis lukijakunta hermostu! ;) Hasta luego!

Kuvia, kuvia

Heipä hei! (hyvää iltaa..)

Täällä taas pari päivää mennyt aika rauhallisissa meiningeissä. Porukkaa ei ole kämpillä vielä hirveesti, paitsi jotain outoja pariskuntia! Menkää muualle hempeilemään! Ja muutenkin jotenkin epäsosiaalisia. Mutta lisää pitäisi olla vielä tulossa. Toivottavasti, sillä nää on rehellisesti melko kuivaa porukkaa..

Paloin myös paljon kuviteltua pahemmin, joten en ole ulkonakaan koko päiviä viittinyt viettää. Eli lähinnä lähiseutuihin tutustunut, ja koulun alkua odotellut. Sieltä saa sitten seuraa. Tosin kyllä sitä tuolta puistoista ja kaduiltakin tuntuu saavan, mutta ehkä sitä ei joka Josén mukaan pidä lähteä. ;)

Ensin muutama kuva kämpiltä (tai tuolta katolta ilmeisesti vaan). Tosiaan ihan hyvin varustettu keittiö, tv-huoneessa löytyy hyvän kanavavalikoiman lisäksi myös dvd:itä (myös karaoke, jaiks!). Kuva katolta, näkyy viereinen puisto. Muuten aika lailla onkin pelkkää taloa ja tietä ympärillä.

 

Sitten tuolta rannasta. Siellä (ja muuallakin puistoissa) on tollasia kummallisia lehmiä taideteoksina. Jotkut ihan tyylikkäitä, toiset taas maalattu esim. Elvikseksi. En oo vielä saanut selvää tarkemmin niiden merkityksestä. Majakkakin löytyi äidille. Rannasta löytyy myös Parque del Amor, jossa on hienoja mosaiikkirakennelmia ja -penkkejä, joissa on erilaisia mietelauseita elämästä ja rakkaudesta. Keskellä kaikkea tuollainen muhinoiva pariskunta -patsas.
Itse rantaan on tollanen suuri pudotus, joten sinne pääseminen - ja varsinkin takaisin tulo - onkin jo oma urheilusuorituksensa. Jyrkkää mäkeä sekä paljonpaljon portaita. Minkäänlaista hiekkarantaa ei ainakaa ihan tässä ole, sellaista pientä pyöreää kiveä on ranta. Mutta jonkin verran (ainakin viikkokeskipäiväksi) siellä oli surffaajia sekö myös auringonpalvojia.

 

  

  

  

  

  

Es dificil hacer el amor, pero se aprende.

 

Ja loppuun vielä pari web-kamerakuvaa kuinka kauniisti poltinkaan itseni ensimmäisenä päivänä. Ei, ei todellakaan rusketusta, pelkkää tuskaista punaista palanutta ihoa. Nenään on näyttänyt jo muodostuneen jotain kaunista arpikudosta ja jotain nesteitäkin sieltä tuli. Hups hups! Tuo viiva rintakehällä on laukun olkahihnasta. Kaduilla huutelutkin muuttui toisenlaisiksi kun alkoi tulla kommenttia punaisuudesta :D

No mutta, eipä muuta tällä kertaa, katsotaan jos huomenna uskaltautuisin tuonne itse Liman keskustaan. Tosin sinne pitää ottaa jonkinlainen bussi, jotka ovatkin hyvin epämääräisiä! Mutta niistä toiste lisää..

(P.s. Nyt meni ttukele niin hermot noiden kuvien kanssa, joten saavat olla noin, olkoon pitkä postaus, mutta kun eivät suostu tottelemaan..
P.p.s. Kuvat saa isommaksi klikkaamalla.)

Perilla!

Nyt tuskin tulee mitaan fiksua teksia, mutta kunhan paallimmaiset ensimmaiset ajatukset saan kirjotettua.

Eilen oli pitka paiva. Neljalta aamuyolla ihanaiset Sari ja Hokki tuli hakemaan kentalle. Vahan oli vasymys pinnassa ja muutenkin pihalla, niin melko iisiti meni matka. Kentalla sit aattelin etta ei tasta mitaan tuu, kun jo turvatarkastuksessa huomasin, etta oot matkalla kotoota onnistunut havittamaan mun laukkuni avaimen. :D Hups.
Ensin oli matka Hgista Amsterdamiin, ja siella se itku sitten iski. Nyt ei oo paluuta. Onneks istuin yksin, sai vollottaa rauhassa. Koneen vaihto meni myos ok, sitten alkoi reilun 13 tunnin matka Limaan. Huoh, miten pitka! Tein kaikkea mahdollista; nukuin, katoin leffoja, sarjoja, keikkoja, kuuntelin musiikkia, opettelin kreikkaa (wtf? ;) ), luin jne. Eika silti tuntunut aika menevan eteenpain. Paasin maahan turistiviisumilla, ei niita edes kiinnostanut mun paluupaivat tai keltakuumetodistukset sun muut. Taytyy sitten jossain vaiheessa menna uusimaan se koulun avustuksella / vaihtaa se opiskelijaviisumiksi.

Limassa reippaana tyttona menin heti hommaamaan tiskilta taksin, ja olin jo menossa autolle, kunnes huomasin Iina Jussila -kyltin. Hey, that´s me! Ei ollut mitaan tietoa oliko joku tulossa vastaan, koska siita oli mainittu kerran sivulauseessa, etta ehka joku tms, eika sen jalkeen vastattu mitaan. Ja kun lentoaikataulukin muuttui ym. Mutta oli mukava seta, mita nyt ma olin pikkasen jaassa ja pienessa jannityksessa siina vaiheessa. Kovasti kyseli suomesta ja parhaani mukaan jotain yritin vastailla. Epamaaraista Suomi-kuvaa eteenpain.

Kamppa oli kiva! Alhalla on aina vartija (ei huolta aiti!). Mun huoneessa ei pahemmin valittamista, sanky, iso poyta ja 4 kaappia. Ikkuna on jollekin tielle, eli liikennetta kuuluu, mutta sita ei voi tallasessa kaupungissa valttaa. Sitten samassa kerroksessa viela vessat, suihkut ja joku oleskelutila. Seuraavassa on pyykayshuone ja kahden tietokoneen huone. Ylin kerros on kattoterassi (I like it!) ja sielta loytyy myos yks suihku, keittio ja tv-huone, jotka on periaatteessa myos siella terassilla, joku katto vaan loytyy, hamaraa. Kierroksen aikana nain vaan jonkun jatkan (parasta taa skandien puuttuminen, varsinkin ton nahda-verbin kohdalla), ja sitakaan en myohemmin, joten en tieda muista asukkaista viela mitaan. Tanaan ja muutenkin talla vkolla niita pitais kuulemma tulla lisaa.

Olin sitten sen verran poikki, etta se oli suihku ja nukkumaan. Tanaan sitten lahdin kaupungille kiertelemaan, vaikka mulla ja vartijalla olikin vahan kommunkaatio-ongelmia. Se vaan tarkotti, etta keskustan loytaminen vei hieman kauemmin. :D Mutta lopulta sekin loytyi; Mirafloresin keskusta siis. Se on tama kaupunginosa missa asun. Jo pelkastaan tama tuntuu isolta! Loysin suht lahelta supermarketin Todo Cuesta Menos (suom. kaikki maksaa vahemman) (toim. huom. Ensimmäisen päivän innostuksessa paikan nimi tullut väärin. Plaza Vea se on. Todo Cuesta Menos on pelkkä slogan.) , josta saa ruuasta telkkareihin kaikkea. Hyva tietaa.

Sitten oon vaan kappailly ympariinsa, kartankin sain kun loysin jonkun turisti-pisteen. Kavin myos rannalla kattelemassa. Taalla on muuten lammin! Veikkaan reilua 30, mutta ei tunnu niin pahalta, koska kay viilentava tuuli. Siita sitten seurasikin se, etta huomasin asken polttaneeni itseni. Hyvin punottaa ja alkaa sattua. Nena punainen kuin petterilla. En vaan muistanut aamulla rasvaa, ja tyhmyydestahan karsii!

Espanjan kanssa ollu pikkasen (lue: paljon!) vaikeuksia. Kuski joka mut haki sano etta hyvinhan sa ymmarrat ja puhut. Sitten kampilla taas aija sano etta ei tasta tuu mitaan kun et puhu espanjaa. Ja se "tasta" oli vaan kampan esittely. Hahahaa... Oi voi, piiiiikku hiljaa.

Siina nyt vaan pikasen. Nyt taytyis ettia jotain ruokaa, rasvaa ja hommata liittyma (mitakohan siitakin tulee!), ja sitten ehka takaisin kampille. Oliskohan tullut jotain ihmisia jo, jannaa.